sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Kehrääjän käsikirja. The book of April

Tässä olisi tuhat ja yksi elävöitysasiaa tehtävänä ennen juhannusta ja mitäpä minä sitten innostun pitkästä aikaa tekemään? Jotain, mikä ei edesauta yhtään noita tehtäviä töitä: kehräämään pitkästä aikaa. Pengoin jotain muuta varastoista ja satuin aukaisemaan laatikon, jossa on kehräyskuituja ja kehrättyjä kertaamattomia lankoja. Siitä se sitten lähti. Ensin tuntui, että enhän minä tätä hallitse enää ollenkaan, mutta pian taito (no, taito ja taito) tuli takaisin. Nyt on tullut kehrättyä jo pariakin lankaa. Kuvassa oleva on kehrätty S-kierteiseksi ja kertaan sen Z-kierteiseksi, joten siitä tulee neulakinnaslankaa. Voi olla, että jos värit vielä kerratessa muuttuvat harmaamman vihreäksi sekoittuessaan, värjään sen luonnonväreillä. Tai teen langasta sukat.

Well, I am having about thousand and one re-enacting oriented thing to do before Midsummer and what I am doing? None of those things, but spinning after a long break. I was looking for something else and happened to open the box with fibers and unplied span threads. And there I was again. At first I thought I so cannot do this anymore, but soon I found out the old rythm. Now I have spun a couple of threads. This one has been spun with S-twist, so when I'll ply it, it will be Z-twist, good for naalbinding. It can be, that I might dye it again, if it is too gray green then. Or I'll do socks from it.


Sattuma, kohtalo, karma, mikä lie, puraisi takaa päin. Olin viime viikonloppuna pitämässä kurssia ulkopaikkakunnalla ja yövyin hotellissa. Mukaan varasin parikin käsityötä yksinäisen illan ratoksi, toisena värttinän. Illalla tein tosin toista, renessanssipaitaa itselleni (siitä juttua joskus toiste), mutta eräs kurssilainen kysyi, osaanko kehrätä. Hän oli hommannut jostakin värttinän ja halusi kysyä siihen liittyen jotakin. Ja tokihan selitin asian parhaani mukaan, vaikka kurssi käsittelikin ihan muuta asiaa. Pystyin jopa demonstroimaan asian, kun sattui olemaan se oma värttinä mukana. Sunnuntaina pysähdyin syömään isolle huoltoasemalle, jonka yhteydessä oli Kilokirja. Pyörähdin sen läpi ja silmiini sattui suomenkielinen kehräystä käsittelevä kirja, Tuulia Salmelan Kehrääjän käsikirja. Se on julkaistu jo vuosi sitten, mutta jostakin syystä mennyt kokonaan ohi silmieni. Mukaanhan se oli otettava (eikä ollut edes hinnankirossa pahemmin, tosin rapsutin hintatarran pois, enkä enää muista hintaa).

Is it destiny, kismet, karma, whatever, but it bit me soon after that. I was teaching a course last weekend away from home and spent a night at a small hotel. I had two hand craft pieces with me to entertain myself at a lonely hotel room. The other one was camicia and I was actually doing it in the evening (more about that later), but another one was a drop spindle and fibers. Then one of the students asked me, if I happen to know how to spin with a spindle. She had bought one and had something to ask about it. Of course I answered her questions as well as I could and even demonstrated spinning with my spindle. When driving home, I stopped to eat at a gas station. There were a little book store in the same building and I checked it. I happened to notice a book about spinning in Finnish. It has been published about a year ago, but somehow I had missed it. You guessed right, I had to buy it.

So here is my review of it, and it is in Finnish only. Here you can read the blog of Tuulia Salminen, the writer of the book and she tells about it in English. By the way, fibers of the thread in the pic have been dyed by her.

No niin ja siihen kirjaan sitten. Suomalaisia kirjoja kehräämisestä ei liian paljon ole ja edellisen julkaisusta lienee kolmisenkymmentä vuotta aikaa. Oli siis korkea aika sellainen markkinoille saada, varsinkin kun kehrääminen tuntuu olevan monien muitten perinteisten käsityötekniikoitten tapaan nosteessa. Muittenkin kuin historianharrastajien parissa siis.

Teos onkin mielestäni oikein oiva perusteos aloittelijalle ja hieman edenneemmälle kehrääjälle. Siinä on selitetty kaikki peruskehräämiseen, työvälineisiin ja materiaaleihin liittyvät asiat. Kirjassa käsitellään niin värttinällä kuin rukilla kehräämistä, välillä samasta asiasta puhuttaessa, mikä saattaa ehkä aivan aloittelijaa hetken hämätä, vaikka kirjassa on toki aina mainittu käytetty väline. Vaikka kirjoitettu teksti ei koskaan voi täysin korvata kädestä pitäen opettamista ja siihen liittyvää palautteen antamista, ovat kuvat tässä kirjassa sangen informatiivisia. Ne ovat myös kauniita, teos on muutenkin hyvin taitettu ja silmää viehättävä. Kuvat kehrätyistä herkullisenvärisistä langoista innostaa ainakin minua tarttumaan värttinään.

Kunhan tästä saan aikaiseksi vihdoinkin kokeilla mummun rukkia, joka olohuoneessamme nököttää lähinnä siivouksen hidastajana tällä hetkellä, testaan, miten kirjan ohjeet siihen auttavat aloittelijaa. Kirjassa on kerrottu rukin hankinnasta, mikäli sellaista ei ole nurkissa pyörimässä entuudestaan tai jos on hankkimassa uutta erilaista rukkia sekä miten ratkaista erilaisia ongelmia rukilla kehrätessä. Kuvittelisin ainakin tuosta olevan hyötyä, mikäli rukilla kehräys ei jostain syystä ota sujuakseen.

Värttinäkehräyksestäkin on hauska lukea suomeksi, jos ei muuten, niin ainakin tulee tietämään, mitä jotkin asiaan liittyvät termit ovat suomeksi. Ja kun samasta asiasta saa tietoa useammalla tavalla, ja omalla äidinkielellään, aina jokin yksityiskohta kolahtaa uudella tavalla. Kirjan lopussa on muuten pieni suomi-englanti-kehräyssanasto. Se on hyvä, sillä asiasta on aika lailla saatavilla lisää tietoa englanniksi netistä ja kirjoista.

Kirja vaikutaa hyvältä yleisteokselta aiheesta. Kirjoittaja itse toteaa muutamaan otteeseen jostakin aiheesta, että siitä voisi vaikka kirjoittaa oman kirjansa. Erikoistekniikoista onkin hyvä lähteä nyt kirjoittamaan, kun perusasiat on käsitelty.

torstai 11. huhtikuuta 2013

Kuinka tehdään herrasmies. How to make a gentleman

Otetaan yksi mies ja pari näppärää ompelijaa, jotka väsäävät tällä kertaa tummahkonsävyisen renessanssihenkisen asukokonaisuuden. Houkutellaan mies pukemaan kyseiset vaatteet päälleen (ja jopa napittamaan takin) ja siinäpä se sitten.

Take one man and a couple of sewers, who are making this time quite dark Renaissance style outfit to the said man. Make him dress the outfit (and even button the jacket) and that's about it.



Elävöittäjäystävä teki takin, minä housut, sukat ja puseron. Housut vaativat vielä fiilausta, joten ne eivät itse asiassa ole vielä edes valmiit. Kuvassa on taustalla ruotsalainen barokkilinna, jonka seutuvilla olimme viime viikonloppuna tapahtumassa. Olin vaan aika lailla kipeä koko matkan, joten kuvia en tämän enempää juuri ottanut.

A friend made the jacket, I made the trousers (well, I have to adjust them, so they are not actually ready yet), the socks and the shirt. The pic has been taken outside of a Swedish baroque palace. We were there last weekend at a event, but I was so ill with cold, I did not take another pics there.

Tässä on tullut väsättyä yhtä jos toista viime aikoina, mutta haluan tarjota teille kuvan mosaiikkityöstä, jonka muuten väsäsin viime viikolla ja saumasin tänään. Tästä olisi tarkoitus tulla kynnysmatto keskiaikatelttaani. Jännityksellä seuraan, miten se kestää, koskapa työn suorittaja ei lukeudu Bysantin parhaisiin mosiikintekijöihin. Inspiraatio työhön on otettu Venetsian Muranon saarella olevasta 1140 valmistuneen Santa Maria e Donato -kirkon lattiamosaiikista.

I have been making quite a lot lately, but I would like to offer to you a photo of mosaic I made last week and finished today. It is going to be a doorstep or carpet for my medieval tent. Let see if it will stand the challenge, as I realized the maker was not one of the best of Byzantium. Inspiration for it came from the floor mosaic of Santa Maria e Donato church in Murano, Venice.